Johdetaan turvallista hoitotyötä

Kaltoinkohtelu puhuttelee ilmiönä kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Se pysähdyttää, on haasteellinen kohdata toisen ihmisen kärsimyksenä tai omalla kohdallaan osana työtä.

Suvanto ry ja Juuri- hanke tekevät merkittävää työtä antaessaan tuolle ilmiölle tilaa ja sanat nostaessaan sen käsiteltäväksi keskuuteemme.  Vaikka tutkimustietoakin kaltoin kohtelusta jo on, ilmiö on monimuotoinen ja vaikeasti mitattavissa. Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat paljon tutkimuksenkin näkökulmasta. Arjessa on huomattu, että tunnistaminen vaatii sekä herkkyyttä että toisaalta rohkeutta ottaa asia puheeksi ja löytää ratkaisuja.

Turvallisuuden tunne kasvaa välittämisen ilmapiirissä.

Miten johdetaan turvallista hoitotyötä tai palvelua? Esimiehen rooli arvatenkin on merkittävä. Esimies luo edellytyksiä kaltoinkohtelun käsittelylle vastaten työyhteisön toimivuudesta, kulttuurista ja ilmapiiristä. Toisaalta tarvitaan esimiehen luomaa systematiikkaa ja rutiininomaista vaikeidenkin asioiden selvittelyä, jotta asiaa tulisi käsiteltyä kattavasti ja avoimesti. Lisäksi esimiehen työkalupakista pitäisi löytyä selkeä ohje toimintamalleista, miten tilanteisiin puututaan ja mitä niille tehdään. Tällainen johtamisen malli on osoitus myös esimiehen arvoista ja välittämisestä.

Työyhteisössä tulisi myös tiedostaa, että huonon kohtelun riski kasvaa resurssivajeessa, stressin ja kiireen keskellä. Epäselvät vastuut ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työssä lisäävät työtyytymättömyyttä ja altistavat työntekijät välinpitämättömyydelle, toiveiden ja pyyntöjen huomioimatta jättämiselle, vähättelylle ja asiakkaan kykyjen aliarvioimiselle etenkin muistisairaiden hoidossa. Kotihoidon henkilöstökin usein tunnistaa muistisairaan kohtaamisen haasteita ja myös omia osaamispuutteita. Henkilöstö haluaa usein lisää ymmärrystä ja arjen keinoja selvitä haasteellisista tilanteista arvokkaasti ja turvallisesti.

Vastuu kohtaamisista ja palvelun laadusta ei ole vain esimiehellä, vaan jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisella. Tiedetään, että hyvinvoiva hoitaja tekee myös hyvää asiakastyötä. Vastuun hyvinvoinnistamme kannamme kukin itse. Tunnemmeko itsemme, ymmärrämmekö käyttäytymisemme perusteet ja taustat? Voidaan kysyä tältä pohjalta osaammeko myös johtaa itseämme.

Vanhustenhuollon palvelujärjestelmässä jo pitkään ollut asiakkaan arviointimenetelmä RAI pyrkii osaltaan osoittamaan ja kehottaa ammattilaisia tunnistamaan asiakkaiden huonoa kohtelua. Kaltoinkohtelua esitetään RAI-tietojen valossa yhtenä turvallisuutta mittaavana laatuindikaattorina. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asiakkaan poikkeavaan epäsiisteyteen, selittämättömiin vammoihin, laiminlyönteihin tai liikkumista rajoittaviin välineisiin. Tiedämme kuitenkin, että ilmiön tunnistaminen vaatii erityistä taitavuutta ja voikin ilmetä muunlaisina ilmauksina, asiakkaan epäselvänä tilana, vetäytymisenä, masennuksena tai kipuina. Arviointi kartoittaa asiakkaan tilannetta laajasti myös näiltä osin.

Suomessa tehtyjen arviointien mukaan tällaista kotihoidon asiakkaan turvallisuutta heikentävää kaltoinkohtelua on n. 8 %. Pohjois-Pohjanmaalla RAI:ta käyttävissä kotihoidon yksiköiden asiakkailla vaihdellen 3-9 %. Johtopäätöksiä tältä osin hoidon laadusta on vaikea tehdä. Voidaan kuitenkin todeta, että kaltoinkohtelu on nostettu laadun seurantaindikaattoriksi turvallisuutta mittaavana asiana ja on osa edellä mainittua systematiikka sekä asiakastasolla yksilön kokonaistilannetta katsottaessa. Tieto kertoo myös kotihoitoyksikön tilanteesta kokonaisuutena esimiehille, johtajille, palveluiden järjestäjille ja päättäjille.

Olen nähnyt työn turvallisen vanhuuden puolesta myös osaksi ikäihmisten palveluiden ja omaishoidon kehittämistä ja muutosagenttina haluan sitä tukea. STM:n I&O-kärkihanke kehittää mm. asiakas- ja palveluohjausta, joka vuorovaikutustilanteena on yksi tunnistamisen paikka myös huonolle kohtelulle. Palveluohjaajien, terveydenhuollon ja kotihoidon henkilöstön osaaminen ottaa puheeksi, tunnistaa ja ratkaista kaltoinkohtelua on myös maakunnallisen palvelujärjestelmän osaamisvaade ja tavoite. Sote-uudistustyön osana esitetty maakunnallinen yhteydensaantikeskus vastaa tulevaisuudessa keskitetysti asiakkaiden välittömiin avun tarpeisiin ja osaa järjestää paikalle tarkoituksenmukaista tukea ja apua äkillisissäkin tilanteissa. Huolta iäkkäiden kohtelusta on siis maakunnassammekin jakamassa moni, ja mm. Juuri-hankkeessa luodut mallit voivat juurtua osaksi uuden maakunnan osaamista ja käytäntöjä hyvällä, välittävällä johtamisella, tietenkin.

Rita Oinas
I&O-kärkihanke, muutosagentti
Pohjois-Pohjanmaan liitto