VASTAUKSIA JOILLA ON MERKITYSTÄ

 

Juuri- hankkeen viimeinen toimintavuosi on menossa. Vuodesta 2013 alkaen olemme olleet mukana, puhumassa, valmentamassa ja osallistumassa monenlaisissa tapahtumissa. Jokainen osallistuminen on ollut ainutlaatuista ja Juuri-hanketta eteenpäin vievää. Gerontologia päivät Turussa, Jyväskylän kansainvälinen väkivaltatyön konferenssi, Erasmus+ hankkeen kokoontuminen pikkuparlamentissa, -kuluvan 2017 vuoden tapahtumia mainitaksemme. Hyvin opettavaisia ja mieleenpainuvia ovat olleet myös kohtaamiset nuorten hoitotyötä opiskelevien kanssa. Heidän vilpittömät kommentit ja kysymykset laittavat ajattelemaan.

Juuri-hankkeen vierailuihin ja valmennuksiin liittyy aina palautteen kerääminen joko sähköisesti tai manuaalisesti. Joskus jo huonokuntoisten iäkkäiden kanssa kohdatessamme, palaute kerätään havainnoimalla heitä. Kaikella saadulla palautteella on meille tärkeä merkitys. Stean rahoitusta saavien edellytetään keräävän palautetta. Palautteen kerääminen ei tietysti ole pelkkä velvollisuus, vaan paras mahdollisuus kehittämiselle ja kehittymiselle myös hanketyössä. Palautteen avulla voidaan näyttää tehdyn työn vaikuttavuutta. Palautteen antajat tulevat myös osalliseksi kehittämis- ja hanketyötä. Palautteen avulla saadaan myös tietoa siitä, mitä pitäisi kehittää.

 

”Mielenkiinnolla sitä odottaa seuraavaa näkemistä”

”Ajatusten vaihto on hedelmällistä”

”Antaa toivoa arkeen”

 

Juuri-hanke on kohdannut ikäihmisiä niin yksilötapaamisissa, kuin vertaisryhmissäkin. Juuri-hanke ei ole ollut varsinainen asiakastyön hanke, mutta ilman todellista ja elävää kontaktia ikäihmisiin, emme olisi voineet kehittämistyötämme tehdä. Tapaamiset ovat olleet aina vastavuoroisia. Kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet ikäihmiset ovat kokeneet saaneensa apua tilanteisiinsa, kun ovat saaneet keskustella siitä ammattilaisen tai saman kokeneen ikätoverin kanssa. Ikäihminen kokee helposti olevansa ainut maailmassa, jota tällainen häpeälliseksi koettu väkivaltatilanne on kohdannut. Muiden samaa kokeneiden tapaaminen helpottaa oloa, kun huomaa että maailmassa on muitakin kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneita ikäihmisiä.

 

”Kiitos virkeydestä”

”Asiat sanottiin selkeästi ja tietoa tuli monipuolisesti”

”Kiitos esimerkeistä”

”Jäin kaipaamaan videoita ja esimerkkejä enempi tai tositapahtumia”

 

Olemme hankkeen aikana tavanneet säännöllisesti opiskelijoita ammatti-opistoilla ja ammattikorkeakouluissa. Opiskelijat jakavat usein hämmentäviä kokemuksiaan työharjoitteluista tai työelämästä. Opiskelijat ovat jääneet miettimään tapahtumia: oliko kyseessä kaltoinkohtelu? Mitä minä voisin tehdä, että kaltoinkohtelu saataisiin loppumaan? Kenelle voisin puhua asiasta? Mistä saisin apua tilanteeseen? Tuleville ammattilaisille on viety osana valmennusta Juuri-hankkeessa tehtyä Vanhustyön turvaopasta. Turvaoppaan avulla voi tunnistaa ja ennakoida työpaikoilla tapahtuvaa kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivaltaa. Turvaoppaan avulla voi miettiä sitä, miten ikääntyvälle voi tarjota turvaa ja mistä saa apua vanhukselle ja itselleen työntekijänä. Tapaamamme ammattilaiset ja opiskelijat ovat palautteissaan toivoneet tällaisen pienen, taskuun mahtuvan turvaoppaan julkaisemista.

 

 

Mielenkiintoinen. Voi kunpa tämän kaltaista voisi viedä enemmän työpaikoille”

”Innostava. Paljon yhtymäkohtia omaan työhön ja sovellettavaa”

”Sain ohjeita omaan työhön”

”Huoli-ilmoitus asia erityisen tärkeä oppi työssäni”

 

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja heidän kokemansa lähisuhdeväkivalta puhututtaa paljon myös vanhustyön ammattilaisia. Kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta eivät ole alalla uusi asia. Sen sijaan ne ovat vielä huonosti tunnistettuja tilanteita ja avun tarjoaminen koetaan vaikeaksi. Joskus ammattilaisten ensireaktio on ilmiön kieltäminen ” Onneksi meillä ei ole tuollaista…” Kun sitten aiheen äärelle syvennytään, ammattilaiset kokevat tietojensa lisääntyvän. ”Onneksi tulitte kertomaan. Nyt meillä silmät aukesivat kunnolla tämän asian kanssa…”

Sosiaalihuoltolain 48§ ja Vanhuspalvelulain 25§ velvoittavat vanhustyön ammattilaisia viemään huolensa ikäihmisen kaltoinkohtelusta tai lähisuhdeväkivallasta vanhustyöstä vastaavan sosiaalityöntekijän tai kunnan vanhuspalveluista vastaavan henkilön tietoon. Juuri-hankkeessa käytämme tästä nimeä huoli-ilmoitus. Huoli-ilmoituksen tekeminen ei ole vielä ihan tavallista arkitietoa ammattilaisillekaan. Juuri-hankkeessa teemme kovasti työtä huoli-ilmoitus käytännön tutuksi tekemiseksi vanhustyön ammattilaisille. Myös ammattilaiset ovat ottaneen hankkeessa tekemämme vanhustyön turvaoppaan hyvin vastaan.

 

”Ilo ja suru, lähellä meitä,

 Juuren tytöt ei meitä koskaan heitä.

 Juuresta meidän voima ja elämä.

 Juuressa on nostetta ja taikaa,

 antakaa Mäntykodin tytöille nostatusaikaa.”

 

Tämän puhuttelevan palautteen puki runomuotoon yksi Juuri-hankkeen vertaisryhmäläisistä. Kirjoittaja vertaa Juuri-hanketta kauniisti taikinajuureen. Taikinajuuri vaatii vähän siementä entisestä, jotta kohotusprosessi onnistuisi. Onnistunut kohotus takaa mehukkaan lopputuloksen, hapanleivän tai onnistuneen hanketyön. Runossa toivotaan myös nostatusaikaa, työrauhaa ja aikaa viedä eteenpäin Juuri-hankkeen ajankohtaista ja tärkeää sanomaa ikäihmisten kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä. Haluaisimme vielä nähdä runossa toiveen Juuri-hankkeen jatkumisesta jossakin muodossaan. Hapanleipätaikinastahan jätetään tai jää aina pikkuinen pala juureksi seuraavalle leivälle tai toiminnalle.

 

Keväällä Juuri- hankkeen Oulun toimijat ovat rutistaneet uuden hankehakemuksen Stealle toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi Oulun ja Pohjois- Suomen alueelle. Hanketta haettiin Oulun Seudun Mäntykoti ry:n nimissä. Yhteistyön tekeminen Oulun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa on keskeistä myös jatkossa. Ikääntyneiden palveluista noussut kehittämistarve on innostanut vanhustyön toimijoita. Olemme hankkeessa huomanneet, että ikäihmisellä on matalampi kynnys hakea apua kaltoinkohteluun tai lähisuhdeväkivaltaan vanhustyön toimijalta kuin väkivaltatyön toimijalta. Uuteen hankehakemukseen ovat myönteisen innostuneesti suhtautuneet myös Juuri- hankkeen kehittämistyössä aktiivisesti mukana olleet ohjausryhmäläiset. Miten hankehakemukseen Steassa suhtaudutaan? Se selviää joulukuussa 2017.

 

Kirjoittajat:

Maria Lappalainen, Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Juuri-hankevastaava

Riitta Vesala, Oulun Seudun Mäntykoti ry:n Juuri-hankevastaava